Päiväkirjani: Koskee oikeaan vammakäteeni nyt ja kovasti. Olen ottanut kipulääkettä hetki sitten ja odotan sen vaikutusta. Kuntoutin kättäni fysiterapeutin antamien ohjeiden mukaisesti, tein sarjoina useita toistoja peräkkäin. Siitäkös sitten käsi riemastui ihan kunnolla, ja nyt pistelee ja pakkaa, puuduttaa ja puristaa, vihloo ja jäytää sekä on ihan kylmänä. Vaikka onhan nuo oireet jatkuvasti oikeassa traumanjälkeisessä vammakoukkukädessäni, mutta välillä hieman lievempänä. Pitää jollakin opilla saada käsi hieman rauhallisemaksi kivusta ja päästä nukkumaan. Pitäisi käydä lääkärissä - mutta millä rahalla? Käden hoitoon ei enää liikene omasta rahapussistani sentin hyrrää. Eräs ihminen sanoi, että kun sinut on yksin jätetty niin kiroile. Itse en usko, että se sen autuaammaksi tulee, mutta pitää ilmeisesti kokeilla. Kaikki keinot ovat sallittavia ja kokeiltavia mitä kivun hoitoon tulee. Kauan tätä ei kestä hermosto eikä tämä yksi ihminen. On tämä niin ilkeää.
Elän tavallista elämää, eli tykkään liikkua, laittaa ruokaa ja harrastaa muitakin mukavia asioita.
sunnuntai 29. lokakuuta 2017
sunnuntai 22. lokakuuta 2017
Maanantai 23.10.2017
Päiväkirjani: En aio olla enää urhea. En jaksa enää kipuja oikeassa koukkuvammkädessäni kantaa ja hoitaa. En ole saanut osakseni kuin ilkeilyä ja hattuilua. En koskaan kannustusta tai oikeanlaista apua. Kukaan ei ole minua auttanut käteni vamman ja kivun kanssa eteenpäin. Jos jotakin pyydän niin se annetaan pitkin hampain tai käännetään kylmästi selkä. Ei olla kuulevinaakaan. Pyysin kuntotukseen maksusitoumusta, en saanut. Kaikki apuvälineet, joita olen itse hankkinut ovat olleet välillisiä niitä ei ole korvattu. Nyt tulee muistaa, jos jotakin tapahtuu olen oikea aikaisesti hakenut apua ja tukea. Tässä annetaan hiljaista viestiä myös yhteiskunnan puolelta. Pitää ymmärtää, että kun käden päällä on jatkuvasti kuin piikkimatto, se on olkapäästä roikkuva, liikerajat rajoittuneet, veltto ja kivulias niin siitä tulee ajan myötä raskas taakka. Miten tässä pärjää - ei mitenkään. Ei tätä jaksa kun on taloudellisesti tiukkaa tämän vamman takia, ja kivun kanssa eläminen ei ole helppoa. Vaikka millä ja lailla koetan itseäni hoitaa mikään ei auta.
maanantai 16. lokakuuta 2017
Maanantai 16.10.2017
Päiväkirjani: Oikean käteni kipu ja vamma - liukastumisen jälkiseuraus! Kipu, minä tiedän mitä se on. Ja tiedän, mitkä seuraukset kipu aiheuttaa. Vamma, minä tiedän mitä vamman kanssa eläminen on. Ja, tiedän mitkä hankaluudet ja haitat sekä pulmat ja ongelmat vamma aiheuttaa joka ikinen päivä. Näitä ei tiedä hän, jolla kipua ja vammaa ei ole!
Joskus sitä pohtii omassa mielessään, että kuinka kauan tätä kipua kestää ja jaksaa. Yksin. Tai näitä vamman aiheuttamia haittoja. Työn menettäminen on suurin haitta ja kun työkyvyttömyyseläkkeeni on pieni niin sillä ei pärjää. Mistäpä sitä enää tinkii kun kaikesta on jo tingitty.
Haittaa vammasta on päivittäisissä toiminnoissa; pukemisessa ja riisumisessa, peseytymisessä, syömisessä, siivouksissa ym. Varpaankynsiä en saa itse leikattua niiden leikkaaminen maksaa jalkahoito palvelussa a`60 euroa, siivouspalvelu maksaa 34 euroa/tunti. Monista harrastuksista on kädenvamman takia pitänyt luopua, mm. uiminen, neulominen, ompelu, pyöräily, piirtäminen.... Yöt menee kivun kanssa valvoessa. Äkkiliikkeet ovat pahoja. Käteen ei voi nojata. Ja tavarat tippuvat kädestäni. Paljon on särkynyt. Jos on tehtävänä jotain raskaampaa on haettava niiden tekemiseen apua. Antipyreettiset analgeetit ovat päivittäisiä ja nekin aiheuttavat lisäongelmia sivuvaikutuksineen.
Selviytyäkseni päivittäisistä toiminnoista olen joutunut hankkimaan mm. tabletin puolittajan, olkatuen, siivousvälineitä, kevyet astiat, kevyen peiton ja tyynyt, helposti puettavia väljiä vaatteita, kodinkoneita ym. ja nämä ovat syöneet suuren loven kukkarostani. Muuhunkin elämään tarvitaan rahaa kuin kivun ja vamman hoitoon. Niistä korvauksista joita olen potilasvakuutuksesta ja vakuutusyhtiöltä saanut en ole näitä kulujani saanut kuitattua.
Uupumusta koen kivun hoidosta koska kivunhoitoa on tehtävä päivittäin. Välillä on otettava vaihtolämpöisiä kylpyjä oikeaan käteeni, hieroskeltava ja puristeltava sekä ravisteltava sitä. Välillä antipyreettejä suuhun, välillä voitelen Voltarenilla, välillä voitelen kylmä tai lämpögeelillä sekä haudon kylmä tai lämpöpakkauksilla tai hieron magnesiumöljyä kipeään käteeni ja etenkin kyynärpään alueelle ja saunassa hieron kättäni merisuolalla. Ja joka päivä on tehtävä kivunhoitoon kivunhoitorentoutusharjoitusta! Olen kokeillut myös B-ryhmän vitamiinejä, rodosvalmisteita ja kipua lievittäviä ruoka-aineita kivuliaan käteni hoitoon. Kuntoutus on oma lajinsa. Sitäkin on tehtävä - päivittäin. Nyt ei ole edes fysioterapeuttia potkimassa eteenpäin, olen aivan ypöyksin kipuni ja vammani kanssa.
torstai 12. lokakuuta 2017
Perjantai 13.10.2017
Päiväkirjani: Lepokipua. Yösärkyä. Mitä sitä muuta. Eipähän se ihme olekaan kun oikea käsi roikkuu ja jatkuvasti pitää kannatella sitä, jollei ei ole kantoside tai käsilaukku kannatelemassa sitä. Tuo ilkeä pistely, käden kylmyys ja varattomuus kun loppuisi.
Lääkäriin enkä kuntotukseenkaan pysty hakeutumaan rahattomana kun terveyskeskus ei jatkanut kuntoutusta. Kipulääkkeet otan yötä vasten ja aina tarpeen mukaan yöaikaan. Pyysin vakuutusyhtiöltä maksusitoumusta kuntoutukseen en saanut. Tässä tilanteessa ei enää pärjää, kohta rahaa ei jää edes ruokaan.
tiistai 10. lokakuuta 2017
Keskiviikko 11.10.2017
Päiväkirjani: On tämä ikävää, oikean käteni yösärky. Heräsin vihlontaan ja nyt käsi on varaton ja pistelevä - kylmä. Jatkuvaahan tämä kipu on, onneksi lievempää päivällä. Enemmän päivällä kivut johtuvat äkkiliikkeistä ja päivittäisistä toiminnoista sekä tuosta käden liikeratojen vajavuudesta, olan roikkumisesta ja koko käden jäykkydestä.
Kun kättä jäykistää ja tuntuu kuin se olisi "irti" olkapäästä ja virheellisessä asennossa - niin jotai tehtäessä kipua on! En enää edes tiedä kuntoutanko oikein vaikka teennkin kuntoutuksen täysin annettujen ohjeiden mukaan. Eivät ne kuntotusliikkeet ole parantanut tätä vaan joskus tuntuu, että pahentavat. Mikä lie siinä kuntoutustoimessa sitten oikean käteni paras. Hankaluuksia ja haittaa on, monenlaisia - ja mitä lie tulossa.
keskiviikko 4. lokakuuta 2017
Torstai 5.10.2017
Päiväkirjani: Heräsin kovaan kipuun oikeassa kädessäni. Olin kääntynyt unissani käteni päälle, tyyny oli pudonnut sängyn ja seinän väliin.. Kun käännyin selälleni en voinut oikeaa kättäni liikuttaa vähään aikaan se oli niin pahasti puutunut, pistelevä, tikkuileva ja vihlova. Ja, kylmä. Nostin käden hellävaroen vatsani päälle ja hieroin sitä kyynärvarresta, kyynärpäästä, olkavarresta, lavasta...On ikävä kivun tunne kädessäni.
Ajattelin laittaa olkatuen kun menen takaisin pitkäkseni. Se tukee olkaa kun siinä ei ole sitä riittävää tukea luonnostaan. Aloitan myös kivuhoitorentoutusharjoitusta tekemään kun painaudun vuoteeseen.
Se on hyvä hoitomuoto; suggestiivinen, sitä nukahtaa kivusta huolimatta harjoituksen edetessä ja sillä on vaikutusta kokonaisvaltaisesti koko oikean käteni kipuun ja kehon hyvinvointiin. Se on vain aina jaksettava tehdä uudestaan ja uudestaan. Olen sen myös hionut viimeisen päälle toimivaksi. Pehmeät hoitomuodot kivun hoidossa ovat käypää hoitoa. Eikä niissä ole ikäviä sivuvaikutuksia, kuten vatsanpolttelua, närästystä, pahaa makua suussa, ummetusta...
sunnuntai 1. lokakuuta 2017
Sunnuntai 1.10.2017
Päiväkirjani: Sen verran "enkelin" sanoista hämmennyin, että käväisin kysymässä mistä kipuni kädessäni johtuvat. Onhan näissä selkeä ristiriita.
Se kenen luona käväisin, kertoi mistä oikean käteni kivut johtuvat. Hän kertoi, että liukastumisesta ja sen auheuttamista vammoista, olan roikkumisesta - "sen olan vetäminen jo aiheuttaa kipua koska joudut kannattelemaan kättäsi", "koukku kyynärpäästä eli liikeratojen vajavuudesta" - "jo jäykkyys on kipua" ja se, että on "kuin olisit lyönyt kyynärpään oven pieleen", "yösärky kuvastaa kiertäjäkalvosimen vauriota sekä voimattomuus, tavarat tippuu kädestäsi, käden lukkiutuminen yöllä ei ole normaalia ..." Olihan siinä paljon muutakin. Niin hienosti en osaa asiaa ilmaista kuin hän kertoi. Enhän osaa puhua. Että silleen. Mutta miten tästä jatkaisi. Pitäisi aikuisten ihmisten osata olla puuttumatta toisen aikuisen asioihin. Mutta kun en saa apua niin en sitä haekaan. Se on turhaa. Mitä sitä suotta sellaista apua hakisikaan, jota ei saa. Olen se huomannut kaikesta kohtelusta, menettely tavoista ja päätösten teosta.
Kipua on, haittaa ja hankaluuksia on. Olisi kiva tehdä kaikkea vaikkapa neuloa ja ommella... mutta kun ei pysty! Tai käydä uimassa. Tai nukkua kivutta koko yön ajan. No- pitää jatkaa yksin tai ei yksin vaan kivun kanssa. Ja onhan minulla nämä mutta ilman tens laitetta;
Tilaa:
Kommentit (Atom)