27.12.2017

Päiväkirjani on mukavaa kun kipublogiani luetaan ja lainataan kipukokemussanoja ja -lauseita esim. "synnytyskipukaan ei ollut niin kovaa kuin liukastumisen aiheuttama...." tai se Villen ehdottama "kiroilu". No se siitä. Viime yönä kun valvoin oikean vammakäden kivun kanssa, joka oli lähes sietämätöntä, niin ajattelin murheellisesti. Siihen nähden kuitenkin sinnikäästi etsin kädelleni hyvää asentoa, käyttämättömistä tyynyistä viileyttä ja tein kivunhoitosuggestiota. Postinjakajan käynnin talossamme kuulin aamuyöstä ja silloin ajattelin, että olen lähes koko yön valvonut. Varhaisesta aamuyöstä olin sitten nukahtanut kun olin? vihdoin löytänyt mukavan asennon oikealle kädelleni ja pistely, puutuminen, polttelu ja pakkaaminen ehkä? hieman helpotti. Nyt oikea vammkäsi tuntuu jäykältä, pistelevältä, kyynärpäätä polttaa ja pistelee ja sormet ovat puutuneet sekä koko käsi on myös kylmä ja sitä lapaa repii. Onhan se niin ettei hermovauriokivun alkuperäisiin syihin enää voida vaikuttaa, kun tapaturman alku hoito oli mitä oli - laadultaan huonoa ja liian nopea otteista. Vähän samaa kuin se etten saanut olla työssä!!! ja voisi kysyä ex-"ystävältäni" mikä se syy oli etten saanut olla töissä? No jospa ne eläkkeet korjataan oikeudenmukaisiksi sekä haittakorvaukset. Iso haitta on kun en kykene töihin. Työlläni saamalla palkaallani pärjäisin jos käteni olisi hoidettu! Tai vaihdetaan päätöstentekijöiden kanssa osia. Kyllä täällä siivota pitää ja rahat on löydyttävä siivouksiin ja muihin vamman aiheuttamiin kuluihin jostakin kassasta. Vai tarkoittaako yhteiskunta sitä, että väisty kokonaan! Vastausta pyydetään!

16.12.2017

Päiväkirjani: Aamuyöstä kun olin nukahtanut kivunhoitorentotusharjoitukseen, heräsin kuuden jälkeen siihen, että oikea vammakäteni oli painava ja sirkutteleva todella kivulias. Nousin vuoteesta ja pyörryin, kollapsi yllätti täysin. Vaikeata on, hankalaa, avutonta ja kivuliasta. Näillä mennään. Onneksi on vasen käsi!!!

11.12.2017

Päiväkirjani: Voi helvetti, että oikeaan käteeni koskee, pistelee, pakkaa, repii ja puuduttaa lavasta asti sormenpäihin. Eilinen äkkiliike pahensi kipua. Kävin avannossa ja olin siellä pitkään, se  hieman auttoi mutta ei riittävästi. Pitänee ottaa Villen sanoista vaari ja ruveta kiroilemaan ja karjumaan!

4.12.2017

Päiväkirjani: Kipu ei laannu oikeassa vammakädessäni vaikka mitä tekisi. Siis mitä tekisin?

30.11.2017

Päiväkirjani: Nyt koskee kovasti kuten lähes tulkoon aina oikeaan vammakäteen. Sormet ovat mennyttä, jokaisessa niissä on tuntopuutosta sekä kyynärvarren ja ranteenvälisellä alueella on osittaisia tuntopuutoksia. Pistely ja velttous lisääntyvät kädessäni ja kyynerpään pistäminen ei helpotu. Olka roikkuu jumpasta huolimatta ja lavan alue on yhtä kipeä kuin vamman jälkeen. Lääkärin pitää kuunnella potilasta vastaanotolla. Kuunteleminen on ihmisten välisissä vuorovaikutus tilanteissa tärkein taito. Kukahan vapaaehtoinen tulisi viikko- ja joulusiivoukset tekemään? Armopalojakaan, eli luvattua kymmentä fysikaalistahoito kertaa,  en pysty käyttämään kun varat ei föörää lääkärinpalkkioon saati maksulliseen kuntoutukseen. Tämmöinen hyvinvointi yhteiskunta meillä on.

24.11.2017

Päiväkirjani: Kyllä on kippee käsi, juuri se oikea vamma käsi. Ääreishermo on voinut vaurioitua vamman seurauksena, eikä mikään ihme silloin 9.1.2015 tärsky oli kova liukastuessani. Siitä jo kertoo tajunnan menetys onnettomuuden jälkeen. Tämä pistely tuntuu jo erittäin pahalta ja on epämiellyttävää. Olen pyrkinyt tähän vaikuttamaan itse siten, että teen monta kertaa vuorokaudessa suggestioharjoituksia. Yritän rentouttaa elimistöä ja rauhoittaa sitä sekä vaikuttaa hermosoluihin joiden ärtyvyys on lisääntynyt ja niihin jotka jarruttavat kipua, koska sen järjestelmän toiminta on ilmiselvästi heikentynyt. 

Olen joskus oppinut, että hyvän kivunlievityksen ohella pyritään parantamaan elämänlaatua ja toimintakykyä. Käytännössä näin ei ole käynyt. Tilanne on kehittynyt lähes sietämättömäksi ja en itsekään käsitä miten olen vielä tässä.

17.11.2017

Päiväkirjani: Oikean vammakädenkipu on lähes sietämätöntä. Voi itku!

14.11.2017

Päiväkirjani: Olen nukkunut jokaisen yön katkonaisesti oikean vammakäden veemäisen kivun takia. Äsken heräsin käden poltteluun ja pistelyyn. Edellinen yö oli vielä hankalampi. Jokainen yö enemmän ja päivä hieman vähemmän ovat pistelyä, polttelua, käden vetämistä, puutumista, hervottomuutta, liikeratojen vajavuutta, olan roikkumista... pitinkin lähteä asioille 9.1.2015. Mutta auttajani olivat silloin liukastumisen jälkeen ihanan inhimillisiä Petosen kauppakeskuksen pihapiirissä. Nuori mies ja liikekeskuksen vartija.  Olen kallistunut todella pahasti oikealle eli menettänyt ryhtini myös vammakäden takia - käsi vetää. Burana on nyt pannassa, tekee niin huonon olon sekä voimakkaan hiottamisen niin koetan tulla Panadol Forte 1 g tableteilla ja voltaren Forte geelillä toimeen. Nyt en enää pysty palkkaamaan siivoojaa vaan on ostettava uusi patja vuoteeseen ja käytävä verenpaineen ja astman takia lääkärissä. Verenpaine lukemat ovat korkeita tosin kipukin sitä nostaa. Myös omat hoitavat lääkkeet on saatava kun nämäkin vaivat ovat tulleet silloin vuonna 2006.

6.11.2017

Päiväkirjani: Oikean käteni kivut vain pahenevat, pistely ja tunnottomuus lisääntyvät. Ei hyvä. Joskus toivon sekä rukoilen, että ihme tapahtuisi, olkapää lakkaisi roikkumasta sekä kyynärnivel oikeaisi ja liikeradat palautuisivat normaaleiksi. Ei tapahdu ihmettä, eikä mitään muutakaan, käteni on polkenut paikoillaan koko ajan. Kaikesta kuntoutuksesta huolimatta. En enää jaksa kuntouttaa kättäni. Teen ainoastaan sen päivittäin mikä on pakko, enempää en. Tuo pistely on hiton ilkeää. Koko ajan yötä päivää oikeaa kättäni pistelee. Pistelee, pakottaa, puristaa, pakkaa ja puuduttaa. Miettikääpä omalle kohdalle miltä se tuntuisi. Ongelmana on se ettei oikea käteni toimi normaalisti

Otan antipyryeettisiä analgeettiä ohjeen mukaan. Nyt taas käyn "avannossa" (kylmässä vedessä) kivun hoidossa. Neulamäestä Petoselle ja sieltä Kirveslahteen. Eikä se ilmaista ole. Petosen talviuimareiden jäsenmaksu on 35 euroa ja kyyti yhdeltä sivulta 2.48.

30.10.2017

Päiväkirjani: Koskee oikeaan vammakäteeni nyt ja kovasti. Olen ottanut kipulääkettä hetki sitten ja odotan sen vaikutusta. Kuntoutin kättäni fysiterapeutin antamien ohjeiden mukaisesti, tein sarjoina useita toistoja peräkkäin. Siitäkös sitten käsi riemastui ihan kunnolla, ja nyt pistelee ja pakkaa, puuduttaa ja puristaa, vihloo ja jäytää sekä on ihan kylmänä. Vaikka onhan nuo oireet jatkuvasti oikeassa traumanjälkeisessä vammakoukkukädessäni, mutta välillä hieman lievempänä. Pitää jollakin opilla saada käsi hieman rauhallisemaksi kivusta ja päästä nukkumaan. Pitäisi käydä lääkärissä - mutta millä rahalla? Käden hoitoon ei enää liikene omasta rahapussistani sentin hyrrää. Eräs ihminen sanoi, että kun sinut on yksin jätetty niin kiroile. Itse en usko, että se sen autuaammaksi tulee, mutta pitää ilmeisesti kokeilla. Kaikki keinot ovat sallittavia ja  kokeiltavia mitä kivun hoitoon tulee. Kauan tätä ei kestä hermosto eikä tämä yksi ihminen. On tämä niin ilkeää.

Maanantai 23.10.2017

Päiväkirjani: En aio olla enää urhea. En jaksa enää kipuja oikeassa koukkuvammkädessäni kantaa ja hoitaa. En ole saanut osakseni kuin ilkeilyä ja hattuilua. En koskaan kannustusta tai oikeanlaista apua. Kukaan ei ole minua auttanut käteni vamman ja kivun kanssa eteenpäin. Jos jotakin pyydän niin se annetaan pitkin hampain tai käännetään kylmästi selkä. Ei olla kuulevinaakaan. Pyysin kuntotukseen maksusitoumusta, en saanut. Kaikki apuvälineet, joita olen itse hankkinut ovat olleet välillisiä niitä ei ole korvattu. Nyt tulee muistaa, jos jotakin tapahtuu olen oikea aikaisesti hakenut apua ja tukea. Tässä annetaan hiljaista viestiä myös yhteiskunnan puolelta. Pitää ymmärtää, että kun käden päällä on jatkuvasti kuin piikkimatto, se on olkapäästä roikkuva, liikerajat rajoittuneet, veltto ja kivulias niin siitä tulee ajan myötä raskas taakka. Miten tässä pärjää - ei mitenkään. Ei tätä jaksa kun on taloudellisesti tiukkaa tämän vamman takia, ja kivun kanssa eläminen ei ole helppoa. Vaikka millä ja lailla koetan itseäni hoitaa mikään ei auta.

Maanantai 16.10.2017

Päiväkirjani: Oikean käteni kipu ja vamma - liukastumisen jälkiseuraus! Kipu, minä tiedän mitä se on. Ja tiedän, mitkä seuraukset kipu aiheuttaa. Vamma, minä tiedän mitä vamman kanssa eläminen on. Ja, tiedän mitkä hankaluudet ja haitat sekä pulmat ja ongelmat vamma aiheuttaa joka ikinen päivä. Näitä ei tiedä hän,  jolla kipua ja vammaa ei ole!

Joskus sitä pohtii omassa mielessään, että kuinka kauan tätä kipua kestää ja jaksaa. Yksin. Tai näitä vamman aiheuttamia haittoja. Työn menettäminen on suurin haitta ja kun työkyvyttömyyseläkkeeni on pieni niin sillä ei pärjää. Mistäpä sitä enää tinkii kun kaikesta on jo tingitty. 

Haittaa vammasta on päivittäisissä toiminnoissa; pukemisessa ja riisumisessa, peseytymisessä, syömisessä, siivouksissa ym. Varpaankynsiä en saa itse leikattua niiden leikkaaminen maksaa jalkahoito palvelussa a`60 euroa, siivouspalvelu maksaa 34 euroa/tunti. Monista harrastuksista on kädenvamman takia pitänyt luopua, mm. uiminen, neulominen, ompelu, pyöräily, piirtäminen.... Yöt menee kivun kanssa valvoessa. Äkkiliikkeet ovat pahoja. Käteen ei voi nojata. Ja tavarat tippuvat kädestäni. Paljon on särkynyt. Jos on tehtävänä jotain raskaampaa on haettava niiden tekemiseen apua. Antipyreettiset analgeetit ovat päivittäisiä ja nekin aiheuttavat lisäongelmia sivuvaikutuksineen. 

Selviytyäkseni päivittäisistä toiminnoista olen joutunut hankkimaan mm. tabletin puolittajan, olkatuen, siivousvälineitä, kevyet astiat, kevyen peiton ja tyynyt, helposti puettavia väljiä vaatteita, kodinkoneita ym. ja nämä ovat syöneet suuren loven kukkarostani. Muuhunkin elämään tarvitaan rahaa kuin kivun ja vamman hoitoon. Niistä korvauksista joita olen potilasvakuutuksesta ja vakuutusyhtiöltä saanut en ole näitä kulujani saanut kuitattua.

Uupumusta koen kivun hoidosta koska kivunhoitoa on tehtävä päivittäin. Välillä on otettava vaihtolämpöisiä kylpyjä oikeaan käteeni, hieroskeltava ja puristeltava sekä ravisteltava sitä. Välillä antipyreettejä suuhun, välillä voitelen Voltarenilla, välillä voitelen kylmä tai lämpögeelillä sekä haudon kylmä tai lämpöpakkauksilla tai hieron magnesiumöljyä kipeään käteeni ja etenkin kyynärpään alueelle ja saunassa hieron kättäni merisuolalla. Ja joka päivä on tehtävä kivunhoitoon kivunhoitorentoutusharjoitusta! Olen kokeillut myös B-ryhmän vitamiinejä, rodosvalmisteita ja kipua lievittäviä ruoka-aineita kivuliaan käteni hoitoon. Kuntoutus on oma lajinsa. Sitäkin on tehtävä - päivittäin. Nyt ei ole edes fysioterapeuttia potkimassa eteenpäin, olen aivan ypöyksin kipuni ja vammani kanssa.

Perjantai 13.10.2017

Päiväkirjani: Lepokipua. Yösärkyä. Mitä sitä muuta. Eipähän se ihme olekaan kun oikea käsi roikkuu ja jatkuvasti pitää kannatella sitä, jollei ei ole kantoside tai käsilaukku kannatelemassa sitä. Tuo ilkeä pistely, käden kylmyys ja varattomuus kun loppuisi. 

Lääkäriin enkä kuntotukseenkaan pysty hakeutumaan rahattomana kun terveyskeskus ei jatkanut kuntoutusta. Kipulääkkeet otan yötä vasten ja aina tarpeen mukaan yöaikaan. Pyysin vakuutusyhtiöltä maksusitoumusta kuntoutukseen en saanut. Tässä tilanteessa ei enää pärjää, kohta rahaa ei jää edes ruokaan.

Keskiviikko 11.10.2017

Päiväkirjani: On tämä ikävää, oikean käteni yösärky. Heräsin vihlontaan ja nyt käsi on varaton ja pistelevä - kylmä. Jatkuvaahan tämä kipu on,  onneksi lievempää päivällä. Enemmän päivällä kivut johtuvat äkkiliikkeistä ja päivittäisistä toiminnoista sekä tuosta käden liikeratojen vajavuudesta, olan roikkumisesta ja koko käden jäykkydestä.

Kun kättä jäykistää ja tuntuu kuin se olisi "irti" olkapäästä ja virheellisessä asennossa - niin jotai tehtäessä kipua on! En enää edes tiedä kuntoutanko oikein vaikka teennkin kuntoutuksen täysin annettujen ohjeiden mukaan. Eivät ne kuntotusliikkeet ole parantanut tätä vaan joskus tuntuu, että pahentavat. Mikä lie siinä kuntoutustoimessa sitten oikean käteni paras. Hankaluuksia ja haittaa on, monenlaisia - ja mitä lie tulossa.

Torstai 5.10.2017

Päiväkirjani: Heräsin kovaan kipuun oikeassa kädessäni. Olin kääntynyt unissani käteni päälle, tyyny oli pudonnut sängyn ja seinän väliin.. Kun käännyin selälleni en voinut oikeaa kättäni liikuttaa vähään aikaan se oli niin pahasti puutunut, pistelevä, tikkuileva ja vihlova. Ja, kylmä. Nostin käden hellävaroen vatsani päälle ja hieroin sitä kyynärvarresta, kyynärpäästä, olkavarresta, lavasta...On ikävä kivun tunne kädessäni.

Ajattelin laittaa olkatuen kun menen takaisin pitkäkseni.  Se tukee olkaa kun siinä ei ole sitä riittävää tukea luonnostaan. Aloitan myös kivuhoitorentoutusharjoitusta tekemään kun painaudun vuoteeseen.

Se on hyvä hoitomuoto; suggestiivinen, sitä nukahtaa kivusta huolimatta harjoituksen edetessä ja sillä on vaikutusta kokonaisvaltaisesti koko oikean käteni kipuun ja kehon hyvinvointiin. Se on vain aina jaksettava tehdä uudestaan ja uudestaan. Olen sen myös hionut viimeisen päälle toimivaksi. Pehmeät hoitomuodot kivun hoidossa ovat käypää hoitoa. Eikä niissä ole ikäviä sivuvaikutuksia, kuten vatsanpolttelua, närästystä, pahaa makua suussa, ummetusta...

Sunnuntai 1.10.2017

Päiväkirjani: Sen verran "enkelin" sanoista hämmennyin, että käväisin kysymässä mistä kipuni kädessäni johtuvat. Onhan näissä selkeä ristiriita.

Se kenen luona käväisin, kertoi mistä oikean käteni kivut johtuvat. Hän kertoi, että liukastumisesta ja sen auheuttamista vammoista, olan roikkumisesta - "sen olan vetäminen jo aiheuttaa kipua koska joudut kannattelemaan kättäsi", "koukku kyynärpäästä eli liikeratojen vajavuudesta" - "jo jäykkyys on kipua" ja se, että on "kuin olisit lyönyt kyynärpään oven pieleen", "yösärky kuvastaa kiertäjäkalvosimen vauriota sekä voimattomuus, tavarat tippuu kädestäsi, käden lukkiutuminen yöllä ei ole normaalia ..." Olihan siinä paljon muutakin. Niin hienosti en osaa asiaa ilmaista kuin hän kertoi. Enhän osaa puhua. Että silleen. Mutta miten tästä jatkaisi. Pitäisi aikuisten ihmisten osata olla puuttumatta toisen aikuisen asioihin. Mutta kun en saa apua niin en sitä haekaan. Se on turhaa. Mitä sitä suotta sellaista apua hakisikaan, jota ei saa. Olen se huomannut kaikesta kohtelusta, menettely tavoista ja päätösten teosta.

Kipua on, haittaa ja hankaluuksia on. Olisi kiva tehdä kaikkea vaikkapa neuloa ja ommella... mutta kun ei pysty! Tai käydä uimassa. Tai nukkua kivutta koko yön ajan. No- pitää jatkaa yksin tai ei yksin vaan kivun kanssa. Ja onhan minulla nämä mutta ilman tens laitetta;

Torstai 28.9.2017

Päiväkirjani: Oikeaan käteeni pakottaa, pakkaa, puristaa, pistelee, sirittelee... siis yösärkyä. Levossa on kipua enemmän ja se häiritsee yöunta! Kun heräsi kipuun oli käsi jäänyt koukku kyynärpäästä "lukkoon" ja käsi piti nostaa toisella kädellä vatsan päälle. Eilen jumppasin kättäni ja jotakin pahaa siinä jumpan aikana tapahtui kun vihlaisi ja nyt on taas enemmän varattomuutta ja voimattomuutta kädessäni. Tuo puristava tunne kädessäni on ikävä. Koko vammakäteni on ikävä jäykkä koukku ja kivulias. Pitänee taas hieroskella kättä, ravistella ja puristella ja otan yhden Buranan. Sen jälkeen hyvin hiottua kivunhoitorentoutusharjoitusta tekemään. Onneksi on joskus tullut käytyä suggestopediankurssi, sp:sta musiikkia löytyisi myös jos vaan olisi kasettisoitin. Nyt Buranalle siis kipua lievittämään...mutta voisin antaa käteni kivun ja koukun häiritsijöille.

Tiistai 26.9.2017

Päiväkirjani: Heräsin tunti sitten yösärkyyn kädessäni. Oikeaa vammakättäni pakottaa. Jäytää. Oi. On ihan kylmä ja ilkeästi vihlaisee vähän väliä. Otin erittäin mukavan asennon vuoteessa, mutta ei helpottanut vihlontaan vaan oli noustava ylös. Pitää hieroa vähän aikaa oikeaa kättä ja ravistella, että tuo pistely vähän helpottaisi ja toivoa ettei kauan vihloisi. Se on kivuliasta. Jokaisen vihlaisun jälkeen käsi on pitkän aikaa enemmän hervoton. Eilen kuntoutin kättäni monellakin eritavalla. Sormia, rannetta, kyynärpäätä, olkapäätä + koko kättä. Sitten ihan ykskaks taas alkoivat tavarat tippua kädestäni. Kynä, leipä, kaupan kassalla kortti...ote ei vaan pitänyt.  Joku näistä kuntouttavista liikkeistä käy jonkun käteni hermon päälle ja saa aikaan tämän ilmiön. Sitten tuolla koukulla(vääntyneellä kädellä) on hankalata toimia kun käden liikeradat ovat kaukana normaalista.

 

Lauantai 23.9.2017

Päiväkirjani:

Kohtuutonta. Taas yösärkyä. Pistelyä, pakotusta, pakkaamista, polttelua....Kuntoutin taas kättäni eilen enemmän ja kyllä se sitten kovampana yösärkynä kostautuu.

Kertoilipa 6.9 "enkeli", joka oli naisihminen, (samoissa puuhissa sitä silloin oltiin), että oikean käteni kipu johtuu siitä kiusaamisesta ja mitätöinnistä. Eiköhän tällä "enkelillä" ollut muuta tekemistä kuin manipulointi ja oli siinä puheessa painostamista, "sehän on jo sinut mitätöinyt"  sekä utelua siitä kuka oli tukihenkilönäni kun hänkin on ollut samalainen uhri. Ja käynyt saman läpi. Kuulosti omituiselta. Olisi paljon kerrottavaa siitä keskustelusta mm. sekin miten hän totesi: "ettei sinua auteta" kun sanoin tarvitsevani konkreeettista apua. Mutta millaisen kuvan tämä ihminen itsestään antoi? Entä yhteiskunnasta? Olisipa kiva tietää ketkä minun elämääni elää?

Sitä pitää pysyä poissa toisen ihmisen elämästä kaikkine konnankoukkuineen niin jokaisen elämä soljuu ja olisi soljunut eteenpäin hyvin ja oikein. Ei olisi ollut eroja, ei itkua, kärsimystä tai muutakaan pahaa. Asiat olisi käyty läpi asioina. Ei pidä ryhtyä kiusaamaan ja mitätöimään, eikä tunkea hallitsemaan toisen elämään - ei työn eikä tunteiden takia. Kun ei hallitse omaa elämää niin miten sitten toisen? Eikä sairaanhoitajan työ ole niin isopalkkaista toimintaa, että sitä olisi kannattanut kadehtia.

Jos kiusaaminen saa käden mm. vääntymään virheasentoon; koukkuun, roikkumaan olkapäästä ja aiheuttamaan velttoutta, voimattomuutta, pistelyä, tavaroiden tippumista kädestä ja yösärkyä - on "enkeli" sanonut vakavat sanat! Vielä rajun tajunnan vieneen liukastumisen jälkeen. Tässä pitää ruveta toimenpiteisiin. Tutkailla kaikki epikriisit ja päätökset hyvin tarkasti, suurennuslasin kanssa. Jokainen sana ja jokainen lause. Miksiköhän sitä on pienellä eläkkeellä? Kenen toivomuksesta?

Teen kohta viimeisen päälle hiotun kivunhoitorentoutusharjoituksen. Otan myös Panadolin ja parhaan mahdollisen asennon vuoteessa etenkin koukkukädelle.

Torstai 21.9.2017

Päiväkirjani: Heräsin kädensärkyyn. Oikeassa kädessäni on taas yösärkyä/lepokipua. Eli yö toisen jälkeen on kipua. On tapahduttava jotain, näin ei voi jatkua.

Olen ollut oikeasta kädestäni täysin terve ennen 9.1.2017 tapahtunutta liukastumis tapaturmaa.  Käteni ei ollut koukussa kyynärpäästä, siinä ei ollut minkäänlaista velttoutta, sen liikeradat olivat täysin normaalit ja olkapääni ei ollut roikkuva olkapää. Kädessäni ei esiintynyt minkäänlaista kipua, rutinaa, napsumista, pistelyä, puutumista ja hervottomuuden tunnetta ja kaikki käden etu-, taka- ja sivunostot onnistuivat mainiosti. Myös nostaminen ja kantaminen. En tarvinnut kantosidettä. Oikea käteni on jatkuvasti liikerajoitteiden, roikkuvan olkapääni ja käden hervottomuuden takia kivulias ja siinä on todettu neuroapaattinen kipu ja käsittelyarkuutta. Nojaaminen käteeni ei edelleenkään onnistu, Äkkiliikkeet lisäävät kipua, myös riisuminen ja pukeminen, aivastaminen, yskiminen, pienenkin esineen nosto tai kantaminen. Käteni vammat johtuvat hiekoittamattomalla kauppakeskuksen alueella tapahtuneesta liukastumisesta 9.1.2017. Päivittäiset haitat ovat suuremmat kuin määritellyn haittaluokka 2:n mukaiset. Suurin haitta on työn menettäminen. Kaikista käsillä tehtävistä harrastuksista on tämän vamman takia pitänyt luopua.

Olen työkyvytön juuri liukastumisen takia ja sen aiheuttamien syiden johdosta. Koukussa olevalla kädellä ei toimita sairaanhoitajan työssä. Tarvitsen kotipalvelua tekemään raskaimmat työt. Kevyistä töistä selviän vasemmalla kädellä.

 

Keskiviikko 20.9.2017

Päiväkirjani: Olen taas tänä yönä valvonut kipuilevan koukkukäteni kanssa jo pitkän tovin. Lepokipu/yösärky ovat ikävää koettelemusta. Nyt on taas kovempaa kipua kun kun vihloo, puristaa ja pakkaa. Pistely, puutuminen ja hervottomuus ovat ihan päivittäisiä. Eilen tein useita peräkkäisiä kuntoutusharjoitteita kun tein enemmän toistoja. Käteni ärsyyntyy siitä enemmän. Kiukuttelee ja vihasesti pistelee ja tuo pakkaava tunne lisääntyy. Olen oppinut kuuntelemaan itseäni, minkä verran kuntotusharjoitteita on parasta tehdä.

Sormet ovat tunnottomat ja kyynärpäässä pistää - lisäksi. Otan kohta kipulääkettä, teen kivunhoitoharjoitteen ja hieron kylmää kivistävää kättäni etenkin sormenpäistä.

Sunnuntai 17.9.2017

Päiväkirjani:

Nyt oikea käteni on kuin jääpuikko. Kylmä, ihan pelottavan kylmä. Heräsin kipuun. Olin kääntynyt oikealle kyljelleni ja käteni oli jäänyt alleni ja nyt kipu on sen mukaista. Eli kovempaa. Pistelee kovempaa. Käsi piti nostaa toisella kädellä ensin vatsan päälle ja sitten lepytellä sitä hieroen. Otin jo Panadolia gramman ja ajattelin tehdä lämpöpakkauksen vammakättäni lämmittämään. Tiukkaa on, koska neuropaattinen kipu ei ole mukavaa.

Lauantai 16.9.2017

Päiväkirjani:

Kipua kädessäni, olen hädissäni. Eipä käsi oikein kestänyt viimeaikaisia ylimääräisiä rasituksia kuten saksilla leikkaamista. Kun käsi on koukussa kyynärpäästä ja nuo liikeradat eivät ole  normaalit vaan puutteelliset - erittäin vajaat niin käsi joutuu ihmeellisiä reittejä hakemaan, jotta esim. leikkaaminen onnistuu, ja kipu lisääntyy. Kipu lisääntyy myös siitä, että kun käsi on veltto ja roikkuva on sitä koko ajan nostettava ja sitä pitää joko tuettuna tai jännityksessä ihan koko tekemisen ajan. 

Tein tuossa pitkän rentoutusharjoitteen käden kipua hoitamaan. Sitten tein äkkiliikkeen, joka lisäsi kipua. Eikä siinä kaikki vaan vahingossa nojasin käteeni, siitä sitten se kivun riemu repesi. Nyt lepyttelen kättäni ja otan kohta Panadolia.

Torstai 14.9.2017

Päiväkirjani:

Olin nukahtanut rentoutusharjoitukseen ja heräsin ennen puoltayötä lepokipuun. Otin jo kipulääkettä lisää ja kävin juomassa runsaasti vettä pariin otteeseen, ettei vatsaani polttelisi. 

Olen nyt hieronut muutamana päivänä tuota kyynärpään pistokohtaa, jota luultiin ennen leikkausta luusirpaleiden pistoiksi. Hieronta hetken aikana käy kyynärpään alueella "sirahteleva" vihlova tunne. Se ei ole samanlaista pistelyä kuin tuossa kädessäni on vaan erilainen pistämisen tunne. Tähän käden pistelyyn auttaa hetkellisesti ravistelu, hierominen  ja puristelu. Sen hetken kun niitä tekee.

Olen myös enemmän kuntouttanut kyynärpäätäni kuin olkapäätäni, koska se on juuri siitä kyynärpäästä koukussa ja vinksahtanut väärälleen. Se kuntotusmäärä minkä 2 vuoden 8 kuukauden aikana olen tehnyt on paljon ja kivun määrä mikä käteeni on koskenut vielä enemmän, kun 24/7 käteeni koskee. Onkohan koskaan vielä kivuntonta päivää?

Tiistai 12.9.2017

Päiväkirjani: 

Kipeä on taas tänä yönä oikea vammakoukkukäteni. Sanon nyt, että voihan itku. On tämä yösärky ikävää. Hieron pistelevää, polttelevaa, hervotonta oikeaa kättäni ja puristelen sitä. Kevyt puristelu auttaa hieman pistelyyn. Eilen otin kolme buranaa, koska toivoin voivani ennaltaehkäistä yösärkyä. No nyt on vatsan polttelua ja oksettaa. Hieman närästääkin. Siihen vaivaan on kylläkin hyvä lääke.

Eilen kohtasin yllättäen liukastumiseni silminnäkijän. Hän itse tuli luokseni ja kysyi empaattisesti "kuinka sinä voit ja jaksat, onko sinua autettu?" Rupateltiin hetkinen voinnista, jaksamisesta, ja tästä auttamiskulttuurista. Hän katsoi myös kättäni ja totesi:"ihan kuin se olisi vääntynyt väärinpäin, on niin oudossa asennossa." Niinhän se on. Oudossa asennossa. 

Otan närästyslääkkeen ja sen jälkeen särkylääkettä. Ja, katson mitä tuleman pitää.

Sunnuntai 10.9.2017

Päiväkirjani:

Hereillä. Klo on 2.45. Kättä särkee. Jäytää. Jäykistää. Kylmää. Pistelee. Polttaa. Puuduttaa. Siis, oikea käsi on kipeä. Hermot oikuttelevat. Huomaa siitäkin, että hervottomuutta on ollut viime aikoina enemmän. Tavarat tippuvat kädestäni. Tein kivunhoitorentotusohjelmaani äsken ja kohta nappaan kipulääkettä. Otan Panadol 1 grammasen runsaan veden kanssa. Burana 800 milligrammasta en ota tälläkertaa vaikka se on teholtaan parempi. Kun menen takaisin vuoteeseen tuen tyynyillä itseni kylkiasentoon en jää nyt selälleen nukkumaan. Olen hankkinut runsaasti kevyitä tyynyjä, joilla saan tukea kädelleni sekä saan tuettua itseni niiden avulla kylkiasentoon. Olen hankkinut myös kevyen peiton,  sen käsittely vammakädelläkin onnistuu kohtuullisesti. Painava peitto tuotti hankaluuksia. Nyt on otettava kipulääkettä ja jatkettava yön lepohetkeä lepokivusta huolimatta.

Torstai 7.9.2017

Päiväkirjasein: Olen ollut jo kotvasen hereillä ja herännyt useita kertoja oikean käteni kipuun viime yön tunteina. Viimeinen herääminen oli jäytävään kipuun, käteni oli tipahtanut tyynyn päältä vuoteelle. Kun se ei suoristu törrötti se herätessäni kyynärvarresta pystyssä ja olkalinja koholla niinpä se piti toisella kädellä nostaa vatsan päälle 90 asteen kulmaan lepoasentoon. Nyt käteni on jäykkänä, pistelevä, pakkaava, polttava, kylmä sekä jäytää. 

Tenshoitoa olen tehnyt pariin otteeseen vuorokaudessa, ja siitä on hieman apua vihlontaan. Mutta tähän yösärkyyn/lepokipuun sillä ei ole ollut vaikutusta. Kohta pistän pitkäkseni uudestaan ja liikuttelen kättäni kuntoutusohjeen mukaisesti ja teen kivunhoitorentoutusharjoitustani.

Tiistai 5.9.2017

Päiväkirjani:

Antaisin oikean käteni kivun jo mielelläni vahvemmalle ihmiselle. Ihan helposti. Heräsin  kipuun ja tosi pahaan tunteeseen kädessäni, käsi oli kylmä, pistelevä ja veltto. On se vieläkin. Pahalta tuntuu tuo kipu. Hieron kättäni kirjoittamisen lomassa, puristelen nyrkkiin, hieron, ravistelen ja yrittän verryttellä sitä. 

Eilen ilalla taas vihloi imakasti - mutta onnekseni ei kauan ajallesti mitattuna. Lyhyessäkin vihlonnassa on kestämistä. On ilkeää. Otan kohta kipulääkkeen ja runsaasti vettä. Surullista tämä on. Kärsimystä. Jos olisin etukäteen yhdeksäs tammikuuta 2015 tiennyt, että liukastuisin, en olisi lähtenyt kauppa ja apteekki asioille. Vaan ei sitä etukäteen tiedä mitä hetkessä voi tapahtua. 

Syyskuu 3.9.2017

Päiväkirjani:

On tolkuton kipu kädessäni. Nyt polttaa tosissaan. Rupesin nukkumaan  kera rentoutuksen klo 22 ja neljästi olen jo herännyt tähän hermoja repivään ja uuvuttavaan kipuun. Nyt oli pakko nousta vuoteesta ylös. Illalla löysin erittäin hyvän nukkuma-asennon tyynyjen tukemana. Siinä oli hyvä olla ja tehdä kivunhoitorentoutusta, mutta olin pyörähtynyt unessa käden päälle ja siihen ensimmäisen kerran heräsin. En sitten löytänyt uudestaan samaa asentoa vaikka kuinka etsin. Äsken heräsin polttavaan kipuun ja olin aivan hikinen.

Kävelin eilen reilut neljä tuntia ja katselin puistossa sen kauneutta - ihan niiden endorfiinien erittymisen takia. Ei erittynyt tarpeeksi. Mikä olisikaan oikea määrä? Varpaiden  kynnet pitäisi leikkauttaa, jotta käveleminen olisi mielekästä. Ne ovat liian pitkät. En saa niitä itse leikattua.

Hiki alkaa kuivahtaa, otan kohta särkylääkettä ja puhaltelen hengitysharjoituksen kanssa kädestäni kipua pois. "Olen rento, täysin rento... nyt puhallan kipua pois uloshengittäen ja veden sisäänhengityksen kautta kivuttomuutta."

On syyskuinen yö - kipu voimia syö.

Perjantai 1.9.2017

Päiväkirjani: Heräsin lepokipuun - taas. Yösärky saisi kyllä loppua! Illalla otin yön kipulääkket myöhään, mutta vielä ei ole paras mahdollinen vaikutusaika. Ehkä se on yhden pintaan. Toivottavasti. Tein mitä hyvänsä niin tuntuu kuin mistään ei olisi apua. Kättä kylmää. Pistelee. Äsken vihloi, onneksi ei enää. Hiottaa. On pahoinvointia ja närästää. Join yhden pussin Samarinia. Perunajauhovesi on myös kelpo närästyslääke - tärkkelys on hyvä mahahappojen tasapainoittaja. Viime aikoina on ollut enemmän Panadolin ja Buranan sivuvaikutuksia. Kivun kanssa eläminen ei ole hyvää elämää. Elämänlaatu heikkenee, hyvinvointi kärsii.

Torstai 31.8.2017

Päiväkirjani:

Näinpä tämäkin kesä päättyy kivun kanssa kuten kaksi aiempaa -15 ja -16 ja syksy alkaa kivun kanssa. Yösärky taas yllätti, lepokipu levittäytyi koskemaan oikeaan käteeni. Vihloo vihaisesti  ja pistelee. On tämäkin. Yäk. Kun koskee tarvitsee kipulääkettä ja sitä on otettava vaikka käyttö pitkäaikaistuisi, koska kipu aiheuttaa muutoksia keskushermostoon. Nuo särkylääkkeet, joita joutuu syömään,  aiheuttavat kuitenkin sivuoireita ja välillä ilkeitä sellaisia  Muun muassa mahavaivoja, joista ummetus, pahoinvointi, vatsalaukun polttelu ja närästys ovat tavanomaisempia sekä pieniä verenvuotoja limakalvoilta, ja kesällä -16 huomasin virtsassa verta. Myös suuta kuivattaa enemmän vaikka vettä nauttisikin runsaasti. Aamuisin suussa on lääkkeen maku ja haju. 

Keskiviikko 30.8.2017

Näillä ja paljon muulla koetan kipua lievittää.

Siinä se on murheenkryyni, kärsimyskäsi.

Huulen vetää pyöreeksi kun ei koukistu enempää.

Eikä suoristu ja on hankalaa tuo sivunosto.

Kun käsi on hervoton/voimaton tavarat tippuu. On oltava aina varuillaan.

Tästä kirjasta ei ollut oikean vammautuneen koukku käteni hoitoon mitään apua, tosin en lukenut kun pidin käteni kuntoutusta tärkeämpänä.

Selällään nukkumisesta selkä punoittaa aina aamuisin samasta kohden.

Päiväkirjani:

KOSKEE JA KOVAA OIKEAAN KÄTEENI. Olen kahdesti hoitanut kättäni tenssillä ja levitellyt Voltaren geeliä ja ottanut kipulääkettä! Ei auta. Jumppasin ja kävelin  >20 tuhatta askelta. Otan vielä kipulääkettä ja hoidan vielä tenssillä jos ei auta hyppään järveen.

Sunnuntai 27.8.2017

Päiväkirjani: Vielä sunnuntain puolta, kohta vaihtuu yö maanantain puolelle. Otin kipulääkettä panadolia ja buranaa klo 21 jälkeen ja nyt rupesi hiottamaan ja iho kutisemaan niinpä tein nopean päätöksen nousta vuoteesta istumaan.

Kättä pistelee hyvin imakasti ja nyt on ollut polttavaa, pakkaavaa  kipua ollut lähes koko päivän. Edellisen yön tein kivunhoitorentotusharjoituksia sitten, että aina kun heräsin, (heräsin 10 kertaa kipuun),  aloitin aina uudestaan rentouttamaan kehoa ja häätämään kipua pois. Aamulla kun heräsin, olin kehostani ihan veltto eli erittäin hyvin rentoutunut. Jos kädessäni ei olisi nuita pirullisia kipuja, niin varmasti kokonaisvaltaisesti olo olisi ollut mitä parahin. 

Nyt on kello yli puolen yön. hieroskelen välillä vammakipukättäni ja ravistelen sitä ja raavin ihoani. Saattaa käydä niin, että hiki pitää käydä vielä pesemässä suihkussa pois poikkeen. Siinä samalla voin ottaa käteeni vaihtolämpöisiä kylpyjä.

Lauantai 26.8.2017

Päiväkirjani:

Kipu koko oikeassa kädessäni on mitä ilkein, lavasta se alkaa, olkapäästä alaspäin kulkee ja sormenpäihin päättyy. Vasen käsi on normaali lämmin ja koko oikea käsi kylmä kuin jääpuikko. On paha ja hankala olla. Otan kipulääkettä kohta lisää ja teen lämpöpakkauksen lämmittämään kättäni josko se lievittäisi hermo-oireilua. On nyt ruvettava tuumasta toimeen.

Perjantai 25.8.2017

Päiväkirjani: Heräsin yösärkyyn. Haukottaa. Suutani kuivaa. Silmäni ovat turvoksissa. On hankala olo. Otin illalla myöhemmin särkylääkettä ennaltaehkäistäkseni käteni lepokipua, tätä kettumaista yösärkyä. Mutta en ole onnistunut siinä kuin kuusi kertaa tämän > 2,7 vuoden aikana. Välillä on hyvä noustakin ylös kun selkä painuu punaiseksi niistä kohdin joihinka painovoima enemmän vaikuttaa nukkuessani ain`selällään. Olen kehitellyt uuden menetelmän kivun hoitoon ja noin viikon ajan olen sitä sitten tehnyt. Yritän vaikuttaa rentotuskeinoin nyt tähän pistelevään kipuun, jotta se loppuisi.

Kipu on kipua ja siihen on suhtauduttava vakavasti, koska se syö monellakin tapaa ihmistä. Kivussa ihminen  kuluttaa enemmän energiaa, joten kivussa ravinnon tarve lisääntyy, myös vitamiinien esim. B-vitamiinien tarve lisääntyy.  Kivussa ihmisen tulee huolehtia hyvästä vitamiini ja kivennäisainepitoisesta monipuolisesta ravinnon saannista. On ennaltaehkäistävä uusia vaurioita joita kipu aiheuttaa elimistöön koska kipu vaikuttaa aivoihin ja keskushermostoon samoin kuin kipulääkkeet. Vaikka ne ovat tuttuja ja turvallisia panadolia ja buranaa ja vaikka ne ottaa jemptisti lääkärin määräämän ohjeen mukaisesti. Kipulääkkeet aiheuttavat sivuoireita ja muutoksia elimistön fysilogiassa. Kipu tekee ihmisen herkemmäksi, joten on oltava myös lempeitä ja helliviä hoitoja kipuun, jotta jaksaa kivun kanssa toisesta päivästä toiseen päivään. On jaksettava liikkua, jotta endorfiinit hoitaisivat kipua. On jaksettava kivun kanssa kuntottaa kättä. On vain jaksettava.

Torstai 24.8.2017

Päiväkirjani.

Kesä on kohta ohi ja ohi on helpoin aika oikean käteni kannalta. Pukemista ja riisumista on vähän, on saanut helpon, löysän ja väljän mekon vain vetäistä päälleen. Kun talvi tulee on pukemista ja riisumista paljon, paljon enemmän. Se hankaloittaa elämääni. Onkohan tässä enää mitään mieltä kun ajattelee taaksepäin mennyttä 2 v. 7 kk:tta? Olen kuntouttanut tätä vammaa koko tämän ajan ja huonommaksi menee. Muun muassa pistely, puutuminen, jäykkyys, velttous ja kivut vain lisääntyy, kyynärpäässä on sama pistäminen myös, mikä on ollut koko tapaturman ajan. Käsi ei oikene, koko keho on ryhdiltään muutunut kun painava käsi vetää vartaloa oikealle ja eivätkä liikeradat palaudu. Kunpa pystyisi itse siirtämään sitä, mikä revenneistä kalvosimista painaa hermoa ja aiheuttaa kipua.

Virikkeitä olisi saatava jotta mieli pysyisi virkeänä. Töitä. Omia töitä, johon olen koulun käynyt. Opintolainat, korot ja kulut olen maksanut niin haluaahan sitä hankkiakin. Palkallani pärjään, nyt en pärjää hieman yli tuhannen euron eläkkeellä. Kun joudun hankkimaan bussikortin, tai on maksettavana hammaslääkärinhoitokuluja tai kuluja joita tulee käden vamman hoidosta  ja/tai kuntoutuksesta, on apuväline hankintoja tai  kynsien tai hiustenleikkauskuluja,  jotakin jota en voi itse tehdä on se, siivous-, lääke-, sairaudenhoito ja ruokakuluista poissa.

Kun eilen kuuntelin Pohjola sairaalan esittelyä oli heidän hoidossaan tärkeätä myös se, että ihminen sairauden/vammautumisen jälkeen saa riittävän toimeentulon, jolla tulee toimeen. Ettei ihminen häviä taloudellisesti näissä itsestään riippumattomissa vaikeissa elämää hankaloittavissa tilanteissa tai jää tyhjän päälle. Minä ole nyt tyhjän päällä. Olisivat hoitaneet käteni työkuntoiseksi, jotta olisin saanut hankittua toimeentuloni! Minä käyn mielelläni töissä ja teen mielelläni töitä.

Tiistai 22.8.2017

Päiväkirjani:

Heräsin polttavaan kipuun oikeassa kädessäni vähän aikaa sitten, ja käteni on nyt taas ihan  kylmä. Hieron kättäni vetreyttäkseni sitä kirjoittamisen lomassa ja mietin miten se voi olla noin kylmä? Mutta kaipa se voi olla samalla tavalla kuin kylmä, kun se on jäykkä, roikkuva, pistelevä tai kun se on vääntynyt "vääräksi."

Oisipa mukavaa jos voisi vielä joskus tehdä kädelläni normaalisti päivittäisiä toimintoja. Suursiivota. Viikkosiivota. Pestä juuriharjalla matot. Luututa luutulla lattiat. Silittää. Poimia marjat. Tehdä omaa sairaanhoitajan  työtä. Pukea ja riisua itsensä kivutta. Uida. Piirtää. Maalata. Neuloa. Ommella. Nostaa. Kantaa... kuten ennen vanhaan. Olisin kiitollinen kuten ennen olin kun sain tehdä käsilläni töitä. Ihmiset olkaa onnellisia kun on terveet kädet. Ihminen on luotu liikkumaan ja työtä tekemään.

Nyt pitää toivoa, että saisin kivunhoitorentoutuksen sekä buranan kanssa uudestaan unen päästä kiinni. Hoidan kuitenkin ensin kättäni tenssillä.

Lauantai 19.8.2017

Päiväkirjani: 

Varhainen lauantai aamu. Heräsin kahden jälkeen kipuun enkä ole sen jälkeen nukkunut. Jäytää, jäykistää, pistelee ja puuduttaa, onnekseni ei vihlo. Se on ikävä kipu kun vihlasee kainalon alta ja vihlonta kulkee käteni sisäsyrjää olkavarresta alaspäin aina värttinävaltimoon saakka ja se vihlaisu haarautuu vielä hyvin ikävästi. Muutaman kerran kun vihlaisee käteni on ihan veltto. 

Nyt on hyvin väsynyt olotila. Uuvuttaa. Itkettää. Kun väsyy liikaa sillon mielikin on surullinen. Kohta puoliin kokeilen vuoteeseen menoa ja tuen kättäni tyynyillä parhaaseen asentoon. Selkänahkaakin on turvattava siten ettei sinne tule painaumia jatkuvasta selällään nukkumisesta. Olen monesti ihmetellyt sitä, miten sitä on vain jaksanut nämä kaksi vuotta seitsemän kuukautta, koska helppoa tämä aika ei ole ollut. On jatkuvaa kipua, kärsimystä ja arjen asioissa sekä päivittäisissä toiminnoissa joskus liikaakin haastetta ja hankaluuksia kun käteni on lähes toimintakyvytön. Kun tekee jotain oikealla kädellä se muljahtaa ihan kuin irti olkapäästä ja valahtaa veltoksi. Hankaluuksia tulee siitäkin kun käteni on hyvin painava ja se vetää ryhtiäni oikealle puolelle kallelleen.

Torstai 17.8.2017

Päiväkirjani: On yö, on niin hiljaista kaikkialla, koska kaikki nukkuu - koko maa. Valvon kivun kanssa ja itken. Jaksaminen on tiukilla - ja juurihoidossa oleva hammas rassaa tämän oikean käden kivun kanssa.

Keskiviikko 16.8.2017

Päiväkirjani:

Kipu vaan jatkuu. Edellisenä yönä hoidin kättäni tenssillä, viime yönä rentotuskeinoin ja lääkkeellisesti. Nyt on taas se repivä kipu vuorossa. Hoidin äsken kipuani tenssillä, ehkä pieni pisara sitä lievittyi.

Eli elämä, jota minulla ei ole, jatkuu aivan samaa rataa, joten olisivat vieneet kipunikin ja vammani. Eihän tästä tule yhtään mitään, että mulle jätetään huono ja hyvä viedään. No, minä lähetän teille listan hankinnoista mitkä ovat nyt välttämättömiä. Uusia, ei halvimpia. Muistakaa! 

Tänään ajattelin tehdä saunavastan illansuussa ennen kuin menen saunomaan ja paukutan puolituntia kipeää vaivaista oikeaa kättäni. Sen jälkeen voitelen koko käteni Voltarenilla ja ja suojaan sen pitkähihaisen puseron hihalla ja kämmenterän puuvillahanskalla. Olenpas minä osaamaton.

Maanantai 14.8.2017

Päiväkirjani:

Uusi viikko alkamassa klo 2:49 eli yötä eletään. Kipu riivaa oikeassa kädessäni. Nämä yön tunnit ovat pitkiä kivun kanssa. Myös hiottaa. Olen sängystä pois vähän aikaa, jotta vuodevaatteet tuuleentuvat ja selkä vetryy selällään nukkumisesta. Edellisenä yönä tein pitkäkestoisen rentoutus-ja mielikuvaharjoituksen kivun hoitoon ja olinkin siihen nukahtanut.  Nyt en jaksanut. Eilen kun katsoin kävelykilpailuja hoidin kättäni kaksi kertaa tenssillä. Sekin hoitomuoto pitää sijoittaa yöhön, juuri  tähän yösärkyyn ja lepokipuun. 

Olisi taas apuvälineiden ostamista. Olkatuki II. Tens-laitekin mitä ilmeisimmin pitää hankkia. Koska sillä korvaan yhden kipulääkkeen. Petauspatja on hankittava hyvä, hiottamaton, relaksoiva. Nyt on otettava kipulääkettä, koskapa juuri nyt ei auta Maamme-laulukaan tähän kipuun. 

Onpahan nuita apuvälineitä pitänyt hankkia useiden tuhansien eurojen edestä. Kun hervottomalla kädellä ei pysty raskaita tekemään on pidettävä siivoojaa. Kallista kipua tämä on! Ja, elämässä on muitakin kuluja, on hammashoitoa, pitkäaikaissairautta, niistä johtuvaa terveydenhoitoa, syötävä on, on huoneiston vuokrat, sähköt, lääke-, vaate-, matka-, pesuainekulut... muutamia mainitakseni. Entäpä menetykset, mitä tämän liukastumistapaturman ja siitä johtuvan vammautumisen takia olen menettänyt! Työni ja toimeentuloni, en pärjää näillä tuloilla. Eläkkeeni on erittäin pieni koska en saa sairaanhoitajan keskipalkasta >3300 eurosta sitä 80 % eläkettä, vaikka olen työkyvyttömyyseläkkeellä tapaturman takia. Harrastuksista mm. uinti, käsityöt esim. neulominen, piirtäminen, kaikki käsillä tekeminen on mennyttä. Työ on suuri menetys, koska sillä hankkii leipänsa ja muun toimeentulon. Enkä pidä tästä tollottamisesta kun ei oikein mitään pysty tekemään. Hiekottasivat niitä ostoskeskusten pihamaita ennaltaehkäistäkseen tapaturmia ja olisihan päivystävä lääkäri voinut konsultoida käsikirurgia. En jaksa tätä pitkään.

Perjantai 11.8.2017

Päiväkirja: Nyt koskee ja kovasti oikeaan käteeni, tuntuu siltä kuin astmakohtauksen jälkeen: olen aivan poikki. Saisipa nukkua, kivusta huolimatta.

Torstai 10.8.2017

"Jännetulehdus tai -repeämä 2. Olkapää ei ole jäykkä, vaikka sivunosto tekee kipeää:

Oireet: Kiertäjäkalvosimen tulehduksessa ja repeämässä kipu tuntuu, kun olkavartta nostetaan sivulle. Repeämässä vaivaan liittyy lepo- ja yösärkyjä ja voimaheikkoutta.
Syyt: Jännetulehdus on rasitusvamma, ja rappeumaperäisessä repeämässä perussyy on rappeuma. Kiertäjäkalvosin kuluu kuin villasukka kantapäästä, ja se voi revetä normaalissa ponnistuksessa, vaikkapa matkalaukkua nostaessa.
Hoito: Alkuvaiheessa kipulääkitys ja fysioterapia. Jos kiertäjäkalvosin on revennyt eikä toimintakyky palaudu nopeasti, jänteet voidaan kiinnittää leikkauksella olkaluun päähän."

Etsin netistä olkavarren hermon päätä, jotta olisin voinut  laittaa tens-elektrodin hermonpäähän, jos se olisi auttanut tähän hervottomuuteen. Löysinkin tuon. Liukastumiställi oli niin raju että on ihme, jotta käteni on vielä tuossa sivulla vieressä roikkumassa voimaheikkona. Sivulle nosto tekee kipeää ja minä yritin sinnikäästi sitä tehdä ja oikea käteni äitiyi siitä entisestään. Eipä ole ollut 2,7: ään vuoteen yhtään kivutonta yötä tai lepohetkeä. Luvassa kivulias tulevaisuus.

Keskiviikko 9.8.2017

Päiväkirjani

Viime yö oli vähä uninen ja kivulias oikean käteni suhteen, jopa niin, että olin jo menossa soittamaan naapurini ovikelloa pyytäen soittamaan ambulanssia avukseni. Vihloi vimmatusti, terävästi ja timakasti useita kertoja peräkkäin ja se on pahinta kun käteni oireilee vihlonnalla. Vihlominen alkaa kainalon alta lapaan, olkaan sekä olkavarteen, ja se tuntuu kuin se kiertäisi pitkin hermoratoja. Vihlonta tuntuu tosi pahalle ja sen jälkikipu on myös ilkeää. Otin kuitenkin särkylääkettä, hieroskelin, ravistelin ja rentoutin kättäni ja jonkun ajan päästä kipu alkoi helpottaa. Olinkin sitten nukahtanut ja kun  heräsin käsi oli pistelevä ja puutunut.

Tiistai 8.8.2017

Päiväkirjani:

Viimeyönä nukuin suht´ hyvin kivusta huolimatta. Eilen pidin lämmintä kauratyynyä ½ tuntia kipeässä lapa-hartia-olkalinjassa, saunoin, voitelin voltaren geelillä,  joogasin, otin kipulääkettä ja tein erilaisen rentoutusharjoituksen kuin aiemmin. Olisi varmaan erittäin hyvä ja kivutonolo jos ja kun tätä oikean käden trauman jälkikipua ei olisi?. Muualle kehoon ei pakota, eikä koske, ei pakkaa, eikä pistele. Mieluimmin valitsisin pelkän vammautumisen (käden virheasennon ja liikeratojen vajaavuuden ym.) kuin tämän helvetinmoisen kivun sen kanssa.

Olin aamusta fysioterapiassa, ja sain kolmannen kerran lainaan tns-laitteen. Tekasinkin jo kertaalleen ½ tunnin hoidon olkahartialinjaan ja tunnin koko kehon rentotusharjoituksen. Harmittaa, kun nukahdin hetkeksi rentotuksen aikana. Rentotuksella tavoittelen aivojen alfa-aaltotilaa, siksi siinä en saisi nukahtaa kesken kaiken. Nyt pistelee vammakättäni kuten aina ja tuntuvinta pistelyä on tässähetkessä kyynrpään seudun alueella. Kiinnitän tenssin  elektrodit vielä illankuhjossa kyynärpään pehmytkudososille.

Ei tämä kivun kanssa elämä mukavaa ole, jos tätä jatkuu ja jatkuu. Minulta loppuvat keinot, konstit ja jaksaminen voimavarojeni huvetessa. Olen palloteltu ja yksin jätetty pulmani kanssa. Tosin puhelinyhteys on vielä fysioterapeuttiini,  kerron kuulumiseni miltä tenssi hoito on tuntunut. Annan palautteeni sitten kun on varaa puhelimen hankintaan.

Olisi petarin osto - täysin välttämätön. Ei minkään halvimman litteän littanan vaan pehmeän, paksun relaksoivan petarin, jossa vammakäden kanssa on miellyttävä olla, rentoutua ja nukkua. Käsi pitää saada hyvään, rentoon asentoon ja oikeaan kulmaan! Kuuleppas päiväkirjani, kun  tämä oikea vammakäsi tuottaa minulle arkeen vuorokauden ympäri paljon erilaisia ongelmia, niin sitä ongelmaa pitää ruveta ratkaisemaan. 

Tästä sen huomaa. On erittäin tärkeää aloittaa sairauden tai vammanhoito oikeaan aikaan.

Roikkukäsi vetää niin kovasti oikealle.

Maanantai 7.8.2017

Päiväkirjani:

Olen ollut valveilla, oikeaa lapaani ja kättäni repivän kivun takia, jo kotvasen.  Pohdin tuossa itsekseni syytä (kuten aina) tuohon kovaan kipuun. Eilen pisteli kättäni tavallista enemmän ja nyt repii enemmän niin onhan niille oltava jokin syy, mistä ne johtuvat? Mikä on kivun syy, sen aiheuttaja? Mistä se varottaa? Onko kipu merkkinä nyt hyvästä vai pahasta? Alkusyyn tiedän hyvikin - liukastumistapaturman. 

Onko kuitenkaan päivittäinen kuntouttaminen kädelleni hyväksi? Pitäisikö pitää lepopäiviä? Tai kirurgisesti oikaista virheasentoon jäänyttä kättäni? Koska virheasentokin aiheuttaa kipua. Tai pohtia asiantuntijan kanssa, sitä miten oikean käteni vajavaisia liikeratoja saisi laajemmiksi, sekä käteni jäykkyyttä poistettua, jotta kuntoutus sujuisi kivuttomasti ja helpommin. Eivät nämä yövalvomisetkaan kivun kanssa ole mieltä ylentäviä. Kipu vaikuttaa heikentävästi hyvinvointiin ja elämänlaatuun!

Olisivatko vaihtoehtona fysioterapiassa annettavat fysikaalisethoidot kuten mm.  tns, lämpöhoito, hieronta, passiivinen kuntotus, rentotushoidot, savihoidot tai jokin muu fysikaalinenhoito tehokkaampia kivunhoitomuotoja kuin kotona itsetehtyinä? Luulisi olevan kipua rauhoittavia, liikeratoja laajentavia  ja käden jäykkyyttä poistavia hoitomuotoja. Uskoisin, että käden virheasentoakin voisi kirurgisesti korjata tänäpäivänä tällä sairaalateknologialla ja lääkärien ammattitaidolla.

Sunnuntai 6.8.2017

Päiväkirjani:

Pistely oikean lapani ja käteni alueella on lisääntynyt. Syy moiseen on minulle tuntematon. Jumppasin äsken ja nyt on repivää kipua oikean lavan, hartian ja olan alueella sekä vihaista pistelyä. Aamusta, ennen MM-kisoja, kävin sateessa kävelyllä. Toin samalla hernari aineet kaupasta ja laitoin sen valmistumaan uunipataan hauduttaen sitä neljä tuntia. Jumpan jälkeen sitten söin ja hyvältähän se suussa maistui. Kohta otan kipulääkettä. Myös Paras Ystävä kauratyyny on uunissa lämpiämässä, aikomuksenani on  hautoa sillä kipeää kättäni. Noin puoli tuntia lämpö pysyy siinä ja se on miellyttävän tuntuinen hoitomuoto. Kylmäpakkaus on myös valmiina pakasteessa. Se kylmäpakkaus on talvella varastoitua lunta muovipussiin. Jos ja kun kivut helpottuvat jumppaan myöhemmin lisää oikeaa kättäni. 

Lauantai 5.8.2017

Päiväkirjaseni:

Vieraat ovat käväisseet ja menneet pois - omiin asuinsijoihinsa. Mutta kipu kun on tullut 9.1.2015 ei se ole mennyt pois. Se on jäänyt kai pysyväksi vieraakseni, ottanut asuinsijakseen oikean käteni ja lapani. Paljon on tapahtunut 9.1. 2015 jälkeen parantumistakin. Kauttaaltaan koko oikean käden ja kainalon alusen peittäneet mustelmat ovat hävinneet sekä alkuturvotus kädestäni on laskenut. Kyynärluun murtuma on operoitu. Leikkaushaavasta on jäljellä noin seitsemän senttimetriä pitkä hieman kuroutunut arpi. Jälkeen ovat jääneet huonosti toimiva koukkukäsi ja kivun erimuodot;  muun muassa jäykkyys, jatkuva pistely, puristaminen, pakkaaminen, polttelu, kylmääminen, puutuminen, painon tunne, olkalinjan roikkuminen, lavan repiminen ja kivun kanssa huonosti nukutut yöt. Kipulääkkeet polttelevat vatsaa, aiheuttavat kutinaa, petekkioita, ummetusta ja pahoinvointia.

Kipuun olen kokeillut kaikkia mahdollisia keinoja mitä käytettävissä on ja tunnollisesti kuntoutan kättäni. Koko arki menee vammautuneen käteni ehdoilla, koska sen toimintakyky on heikentynyt huomattavasti. Kädellä ei tee enää päivittäisiätoimintoja samaan tapaan kuin ennen ja  eikä siinä näyttäydy etenemistä parempaan päin. Vaikka tekisi mitä. Olen ostanut erilaisia apuvälineitä kotiini, jotta selviytyisin päivistä toisiin ja saanutkin pieniä apuvälineitä avukseni. Niistä on toki apua. Mutta nyt omat rahani eivät enää riitä käteni hoitoon. Ensiviikolla ostan kaksi tuntia siivousta niinpä se raha on muusta pois mm. astman ja verenpaineen hoitokuluista, joita pitäisi ehdottomasti hoidattaa. Lääkäri totesi jokin aika takaperin, että vuosittaiset tarkastukset olisivat niistäkin paikallaan. 

Hoidan itseäni hyvin. Pidän huolta puhtaudestani, liikunnastani, ravitsemuksestani ja rentoutumiskeinoin levostani. En tupakoi ja olen raitis. Sairauksiani hoidan niin hyvin kuin sairaanhoitajan ammattitaidolla vaan pystyn. Yhtäjaksoinen yöuni olisi kyllä tarpeen. Mutta kipu herättää useita kertoja yössä. Joskus sinnikkäästi rentoutan kehoani ja häädän mielikuvin kipuani pois, joskus taas nousen ylös ja toljotan. Kuten nytkin...

Tiistai 1.8.2017

Päiväkirjaseni:

Pitkästä aikaa kohtaan kipuni koska linja on sama reissussa ei kirjoiteta kivusta. Vaikka kuinka kirpaisee, kivistää ja kolottaa. Viime yö oli rikkonainen kun valvoin käden kipu seuranani. Olen monesti pohtinut, että kuka antaa luvan valehteluun toisesta ihmisestä. Tai tehdä mitä mieleen juolahtaa. Eiköhän tuo Luoja anna taakkoja jokaiselle ihan omiksi tarpeiksi. Minulle ainakin on antanut, joten lähetän valheenne ja teidän omat tekonne teidän päällenne. Hus, hus.

Aamulla kävin kuntoutuksessa. Päivällä hammaslääkärissä. Molemmissa kivun kanssa. Kävin myös ruokaostoksilla, apteekissa ja pesin olkalaukun hihnasta likaantuneen villatakkini. Ruoka piti laittaa, jotta sain syödäkseni. Särkylääkettä on tullut napattua oikein olan takaa, että kaikkeen pystyy. Nyt kipulääkkeet polttavat vatsaa ja painavat silmäluomia. Ei tämä helppoa ole, eikä tule olemaan. Hattu! 

Annan ruusun itselleni että jaksaisin paremmin.

Keskiviikko 2.8.2017

Päiväkirjani:
Päivät hitaasti mataa
ja kulkee aivan samaa kipurataa
- ei mikään muutu
on vain kipu.
 

Keskiviikko 26.7.2017

Päiväkirjani: 

Samaa rataa eteenpäin. Kivun kanssa. Vamman kanssa. Näin unta, että suuri jäälohkare jossa oli pieniä neulasia putosi oikean käteni päälle. Kun heräsin kättäni pisteli ja se oli jäykkä sekä kylmä. Eli samaa rataa aina eteenpäin. Oikeaa koukkukättäni jäykistää, pakottaa, pistelee ja puuduttaa. Välillä tuntuu, että kaikki on turhaa kuntoutus, kivunhoito, lääkehoito ym. ainoastaan kunnioituksesta ahkeraa kättäni kohtaan ehkä vielä jaksan hoitaa ja  kuntouttaa? 

Turhaa. Se on hyvä sana. Kun päivästä toiseen on sama vamma, sama kipu ja sama kuntoutus eikä mikään muutu niin turhalta se tuntuu. Ei auta liikunta, ei auta kipulääke, eikä auta mikään muukaan. Toivottavasti ne lievittää ja jollakin tavoin käden toimintakykyyn vaikuttaisi edistävästi. 

Raskaimpiin kotitöihinkin kaipaisin apua. Ne alkavat painaa. Ihan samalla tavalla kuten ne taakat, joita ihmiset ovat laittaneet päälleni.

Tiistai 25.7.2017

Päiväkirjani:

Olen ollut valveilla jo kotvasen ja neljästi herännyt siitä kun rupesin nukkumaan. Pirusti pistelee ja pakottaa kättä. Mikähän siinä on pielessä, että viitsiikin heittäytyä niin hankalaksi. Parempi on nousta vuoteesta kokonaan pois ja verrytellä kättä ravistelemalla ja puristelemalla kuin olla makuuasennossa pisteltävänä. Selänlihaksillekin tekee hyvää ylösnousu. Lopetin noin viikko sitten käden venyttelyn, enhän voi saada luuta oikeastua koukusta ennalleen.

Olen opetellut erilaisia nukkuma asentoja kokeilujen kautta. Eipä niitä juuri muita ole kuin selällään tyynyillä tuettuna ja mahallaan voin hetkisen olla. Illalla kävelin puhki ja poikkioloa pois Kuopion kauniissa maisemissa. Eihän niitä oloja kokonaan poiskaan saa - mutta aina voi yrittää.  Äsken tuossa ajattelin, että lähden kävelemään öisiä katuja ja kuuntelemaan yön hiljaisia ääniä. Tulinkin sitten toisiin ajatuksiin, kun olisi pitänyt pukea ja riisua. Ne sattuvat.

Aamu  on tullut ja mennyt, päivä alkamassa. Sataa. Robotti-imuri surrasi akun tyhjäksi ja nyt on lataamossa. Saa sitten jatkaa kun akku on täynnänsä. Yöllä katsoin vielä ohjelman Kylmäverisesti sinun ja siinä samalla tein kipurentoutustani. Kivussa ei saa unta, se kipu on vahvempi pitämään hereillä kuin vaikka kuinka paljon nukuttaisi. Täysin väärä asento kädelle aiheuttaa jäytävää jomotusta pistelyä ja puutumista. On osattava kunnioittaa kättä ja laittaa se oikeaan asentoon, onhan se oikea käsi.

On ihmisiä, jotka nukkuvat huonosti ilman minkäänlaista syytä. Ei vaan nukuta. Onkohan se luontainen ominaisuus? Tunnen muutaman. Yksi ihminen sanoi nukkuvansa vain kolme tuntia yössä ja toinen unilääkkeiden avulla. Itse nukkuisin luonnollista unta, jos vain kivulta saisin. Lepokipu on yöunta häiritsevää. Nyt piipahdan kahville. Ja rupean kyselemään erään kirjeen perään, että mikä tarkoitus sillä oli? Pitää kysyä, kun kysyvä ei tieltä eksy.

Mietin mitä vielä vosin tehdä, että kipuhermosolujen ärtyvyys heikkenisi ja kipua jarruttavien järjestelmän toiminta lisääntyisi. Olen toivonut omassa mielessäni, että olisin mielikuvaharjoittein ja rentotusmenetelmin niihin voinut vaikuttaa. Toivon sitä edelleen. Mitä muuta teen kun rentoutan, no saunon, talvella käyn avannossa, hieron kättäni, ravistelen ja puristelen sitä, nautin B-12 vitamiinia ja rodosvalmisteita. Sekä koetan tehdä mahdollisimman paljon kaikkea mitä pystyy. Sitten on burana ja panadol sekä voltaren geeli. Olisihan se ihanaa kun kipu livittyisi niin paljon, että elämänlaatu paranisi ja toimintakyky lisääntyisi.

Maanantai 24.7.2017

Päiväkirjasein:

Maanantai-aamu. 24.7.2017. Klo 8.22. Tuntuu kuin olisin aivan poikki. Puhki. Astmakin näyttätyi taas illalla ja vetelin Buventolia. Nyt taas tuntuu siltä ettei näin voi jatkua. Kun sain unenpäästä kiinni hyvin Benadryl + kipulääkittynä ja kipurentoutusta tekien herään siihen, että käteni on jäänyt alleni tai sitten se on vääränlaisessa asennossa ja kivuttaa. Kun nousen vuoteesta se on tehtävä aina vasempaan käteeni tukeutuen, on muistettava,  kun nojaan  vahingossa oikeaan käteeni niin voi lettu sitä kivun määrää mikä siihen hivuttaa. Tuo ainainen oikean käteni pistely v.....aa.

Oikea kätinen. Sitä olen kiireestä kantapäähän. Ei tuo vasen osaa sitä ja siten kuin oikea osasi ennen. Nyt mulla on kaksi kömpelöä kättä. Vasen käsi, joka on terve mutta luonnostaan ei dominoiva ja oikea vammautunut ja kivulias ja se haluaa dominoida. Luonnollista aivotoimintaa ja hermoratojen toimintaa on hankala ja hidas muuttaa. Vaikka kuinka hokisin:" ... ja ihoni nosiseptiiviset reseptorit rentoutuvat ja rauhoittuvat..." "Sinulla on korkea kipukynnys" se minulle kerrottiin toisen lapseni syntymisen yhteydessä.

Ehkäpä kivun- ja vammanhoito on lapsenkengissä siksi etteivät ne pulmat ole hänellä, jolle potilas niistä kertoo. Mutta jos hekin kokisivat saman ja siten kuin mm. kipuvammapotilas ne pulmat kokee hoito, avun ja tuen saanti voisi ollakin erilaista? Olen tässä kokenut vaikka mitä, yhtenä esimerkkinä tuo eläkkeeni??? eikä hoitotyönsuunnitelmiakaan ole laadittu yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Lain potilaan kohtelusta ja oikeuksista nojaten sitä toivoo oikeudenmukaista kohtelua.  Ei tämä helppoa ole.

* kiireestä kantapäähän = päälaelta kantapäähän.

Sunnuntai 23.7.2017

Päiväkirjani: 

Illalla pääsin hyvin nukkumaan, mutta tähän mennessä olen herännyt jo neljä kertaa käden kipuun. Puristaa, pistelee ja puuduttaa. Pitää nyt vähän aikaa verrytellä kättä ja "kaatua" sänkyyn uudestaan burana mahalaukussa. Aika lohduttomalta tämä elo välillä näyttäytyy. Itkettääkin. No, on tässä kivunhoidossani ja kuntoutuksessani yritystä ollut. Kipua olen hoitanut niin itkun kuin naurun kera ja kuntoutan kättäni lähes aina valveilla ollessani. Vastuu on välittämistä ja välittämisessä on vastuuta.

Päivällä on rippijuhlat pitää jaksaa.

Pilveillyt on pitkään.

Lauantai 22.7.2017

Päiväkirjani:

Nukuin huonosti kivun takia, valvoin siis suurimman osan yöstä. Katselin telkkaria ja tein kivunhoitoharjoitustani. Kun pääsen rentoutusharjoituksen alkuun se sujuu sitten automaattisesti samalla kaavalla. Tosin ei aina. Otin myös särkylääkettä.

Kävin äsken saunomassa ja kun iho kuivuu hetkisen sivelen kipupaikkoihin Voltaren geeliä. Sen jälkeen jumppaan. Vaikka kipukokemukset kuuluvat elämään, ei pitkäaikainen kipu ja toimintakyvyn vajavuus ole miellyttävää. Ei kipu jalosta, kasvata tai vahvista. Ei sitä tule vahvemmaksi. Kun hyvinvointi kärsii on elämänlaatukin huonoa.  Elämä kroonisen kivun kanssa on hyvin erilaista, kuin että kipu nopsaan tulisi ja menisi.

Perjantai 21.7.2017

Päiväkirjani:

On yö. Klo 3.28. Olen kolmesti herännyt kipuun. Herätessäni vähän ennen kolmea vetäisin vammakäden toisella kädelläni vatsan päälle kun se oli vetelä ja samalla jäykkä enkä saanut sitä muuten nostettua.

Kivusta pitää puhua ja niistä haitoista mitä se aiheuttaa. Se ei olekaan niin että: "ken vaivojansa vaikertaa on vaivojensa vanki," Kun kivusta puhuu avoimesti on siitä hyötyä kipua tutkiville henkilöille, lääkäreille, hoitohenkilökunnalle ja kipupotilaille. Se myös selkeyttää kivusta kärsivän ajatuksia, ja kun kivun jakaa niin on tunne ettei ole yksin. Vaikka onkin, kuten minä olen kipujeni ja vammani  kanssa yksin. 

Kivunhoitotyötä pitää kehittää edelleen traumakivunhoidossa.

Ongelmanani ei ole pelkkä kipu vaan käden jäykkyys, liikeratojen vajavuus, virheasento kädessäni, sen heikkous, viimeksi puristusvoima 4 kg:a, puutuminen, olan roikkuminen sekä se, että  käteni on painava ja se vetää voimakkaasti minua oikealle kallelleen. Nukun erittäin huonosti. Suurin menetys on ollut työ ja monien käsillä tehtävien töiden tekeminen. Arkisia askareita en kaikkia voikaan enää tehdä koska kaikki ei suju.

Kipupotilaan pitää kuunnella omaa kipuaan. Kipupotilasta pitää kuunnella. Kipua pitää arvioida. Kipua pitää lievittää. Kipua pitää hoitaa. Kipuun pitää suhtautua vakavasti. Kipu on ja kun se on, on kaltoinkohtelu ja sen vähättely väärin. Kivun oikea aikainen hoito tuo parhaan lopputuloksen. Akuuttikipu ei pääse kroonistumaan. Sen takia kivun syy pitää selvittää asianmukaisesti ja huolella ja hoitaa se pois oikeaan aikaan. Pitkittyessään kipu kroonistuu sitten sitä on hankalampi hoitaa. Särkylääkkeet eivät aina ole oikea tapa hoitaa kipua.

Oikean käteni kivuliaisuuden ja vammautumiseni syy on trauman jälkitila. Kohtasin keväällä ihmisen joka oli nähnyt liukastumiseni. Hän kertoi näin:"Pahannäköisesti lensit kuin olisit ollut ilmassa, kovalla vauhdilla paiskauduit sitten maahan oikealla kädellä ottaen vastaan ja huusit, tavarat vain lensivät vasemmasta kädestäsi." Semmoinen se oli liukastumiseni, huutoa en muista koska menetin tajuntani kovan kivun takia. Siinä oikean käden päällä olin kun tulin tajuihini. Onnekseni auttajia kuitenkin tuli avukseni kun huusin apua. Mieshenkilö ja vartija.

Torstai 20.7.2017

Päiväkirjani:

Käteni huutaa hoosiannaa. Klo 1.13 ja olen noin tunnin valvonut, koska vammakädessäni on nyt todella kova lepokipu. Kipumittarilla mitattuna 8,5. Tämä on todella ahdistavaa ja välillä pelottaakin. Nyt en saa kohdistettua ajatuksiani muualle, näitä öitä on ollut paljon jossa herään kovaan kipuun. En uskaltanut ottaa kuin yhden Buranan, mutta otan toisen nyt ja vielä Panadolia lisäksi.  Olen joskus ajatellut pyytää antipyreettisten kipulääkkeiden rinnalle myös narkoottisen kipulääkkeen. Mutta eivät taida minulle ne sopia kun on astma ja niissä on sivuvaikutuksena mm. hengityksen lamaantuminen. Antipyreettinen kipulääke nyt suuhun, hammastapurren...hammastapurren kuten muissakin elämäni tilanteissa. Mutta reipas en ole, enkä aio sietää ihan kaikkea. Jotakin on tehtävä.

Onneksi viime yö (18.-19 pv:n välinen yö) oli hyvä. Olisikohan kaiken kaikkiaan  ollut viisi hyvää yötä tämän 9.1.2015 tapaturman jälkeen. Haluaisitko sinä tämän vaivan ja vamman?

Aamu ja nyt on aika vaikeaa. Pakottaa ja pakkaa. Vihloo ja viiltää. Pistelee ja puristaa. Vetää ja viilentää...