maanantai 14. elokuuta 2017

Maanantai 14.8.2017

Päiväkirjani:
Uusi viikko alkamassa klo 2:49 eli yötä eletään. Kipu riivaa oikeassa kädessäni. Nämä yön tunnit ovat pitkiä kivun kanssa. Myös hiottaa. Olen sängystä pois vähän aikaa, jotta vuodevaatteet tuuleentuvat ja selkä vetryy selällään nukkumisesta. Edellisenä yönä tein pitkäkestoisen rentoutus-ja mielikuvaharjoituksen kivun hoitoon ja olinkin siihen nukahtanut.  Nyt en jaksanut. Eilen kun katsoin kävelykilpailuja hoidin kättäni kaksi kertaa tenssillä. Sekin hoitomuoto pitää sijoittaa yöhön, juuri  tähän yösärkyyn ja lepokipuun. 
Olisi taas apuvälineiden ostamista. Olkatuki II. Tens-laitekin mitä ilmeisimmin pitää hankkia. Koska sillä korvaan yhden kipulääkkeen. Petauspatja on hankittava hyvä, hiottamaton, relaksoiva. Nyt on otettava kipulääkettä, koskapa juuri nyt ei auta Maamme-laulukaan tähän kipuun. 
Onpahan nuita apuvälineitä pitänyt hankkia useiden tuhansien eurojen edestä. Kun hervottomalla kädellä ei pysty raskaita tekemään on pidettävä siivoojaa. Kallista kipua tämä on! Ja, elämässä on muitakin kuluja, on hammashoitoa, pitkäaikaissairautta, niistä johtuvaa terveydenhoitoa, syötävä on, on huoneiston vuokrat, sähköt, lääke-, vaate-, matka-, pesuainekulut... muutamia mainitakseni. Entäpä menetykset, mitä tämän liukastumistapaturman ja siitä johtuvan vammautumisen takia olen menettänyt! Työni ja toimeentuloni, en pärjää näillä tuloilla. Eläkkeeni on erittäin pieni koska en saa sairaanhoitajan keskipalkasta >3300 eurosta sitä 80 % eläkettä, vaikka olen työkyvyttömyyseläkkeellä tapaturman takia. Harrastuksista mm. uinti, käsityöt esim. neulominen, piirtäminen, kaikki käsillä tekeminen on mennyttä. Työ on suuri menetys, koska sillä hankkii leipänsa ja muun toimeentulon. Enkä pidä tästä tollottamisesta kun ei oikein mitään pysty tekemään. Hiekottasivat niitä ostoskeskusten pihamaita ennaltaehkäistäkseen tapaturmia ja olisihan päivystävä lääkäri voinut konsultoida käsikirurgia. En jaksa tätä pitkään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti